Amerika & Danmarki

Nunat marluk attaveqarnerinik ataatsimut isiginninneq

Danmarki Amerikalu sivisuumik qanittumik aamma illugiilluni iluaqutaasumik attaveqarsimapput. Nunat taakku marluk, Europami aamma nunap ilaani allani politikikkut isumannaallisaanermilu suliassani siunersiortarput aamma Europap killeqarfii qaangerlugit eqqissineq aamma patajaanneq pillugu annertuumik suleqatigiittarput. NATO-p allilerneqarnissaanut pitsaasumik kingunissai pillugit Amerikap isumaanut ataatsimut isigalugu Danmarki isumaqataavoq. Afganistanimi isumannaallisaalluni suliat, nunat assigiinngitsut akornanni illersornissamut ikiuunnermi sakkutooqatigiinnit siulersorneqartut Danskit sakkutuuinit tapersersorneqarput.

Amerikamiut Pituffimmi sakkutooqarfiat aamma siusissukkut kalerrisaarinermi radari, Kalaallit Nunaata avannaata kitaani, pissaanilissuit killiit aamma NATO-p illersornissaanut ilaapput pingaarutillit. 2004-mi Danskit aamma Namminersornerullutik Oqartussat, Pituffimmi siusissukkut kalerrisaarinermi radarip, Amerikami raketinut igeriussanut siusissukkut kalerrisaarnermut ataqatigiimmik aaqqissuussinermi ilaasumut atatillugu nutarterinissamut periarfissiisumik isumaqatigiissummik atsioqatigiipput.

Isumaqatigiissutit taakku aamma peqataasunut aningaasarsiornikkut, teknikikkut aamma avatangiisit pillugit Amerikap Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnerup pitsanngortinnissaanut periarfissanik nutaanik aamma pilersitsipput.

Amerikamiut kulturiat – ingammillu kulturiat alutorineqaqisoq, jazzimit, rockimit aamma rappernermit isiginnaarutikkut aallakaatitanut aamma atuakkanut – Danmarkimi nuannarineqartorujussuupput. Amerikamit takornariat ukiumut 300.000-it sinnerlugit Danmarkimut tikeraartarput.

Nunat marluk aningaasarnikkut attaveqarnerat

Danmarkip sulerusussuseqarluni, Europami Naalagaaffiit Peqatigiinni (EU), Aningaasaqarnikkut suleqatigiinnermut ineriartortitsinermullu suleqatigiiffimmi aamma Nunat tamalaat niueqatigiinnikkut suleqatigiiffiani killilersuinngitsumik niuernermut politikkiat, Amerikap soqutigisaalu ataatsimut isigalugit assigiipput. Amerikap EU-llu akornanni, nunarsuarmi nunallu ilaani aningaasaqarnikkut ajornartoornerit kingulliit qanoq aqunneqassanersut aamma aaqqinneqassanersut isumaqatigiinngissutigineqartarsimavoq, iliuuseqarnissalli pingaassusaa minillugu. Danmarkip, Europami avatangiisini aamma nunalerinermi apeqqutini inissisimanerata aamma Østersømut isernissamut pingaarutilimmik inissisimanerata, Københavnip, Amerikami sullissivinnut aamma namminersortunut, Nunanik avannarlernik/Baltikumimi nunanik sammisaqartunut qitiulersimaneranik kinguneqarpoq.

Amerika Danmarkip Europamiuunngitsuni niueqataani annersaavoq. Danskit Amerikamut avammut nioqqutaat tassaapput, suliffissuaqarnermi maskiinat, naajuitsulerinermi nioqqutissat, pequtit, nakorsaasiat, puulukit quttoraat neqaallu qillertuusarmiut, anorisaatit aamma plastikimik pinngussat (Lego). Taakkua saniatigut, Danmarki, Amerikamik annertuumik kiffartuussinermik niueqateqarpoq, ilaa annertooq Amerikamut Amerikamillu containerinik assartuinermi umiarsuit Danskinit aqunneqartunit aallaaveqarpoq (ingammik Maersk-Linemit). Amerikami suliffeqarfiit 400-t sinnerlugit Danmarkimi piginneqatigiiffiuteqarput allanit aqunneqartunik.

Danmarkip Nunat assigiinngitsut akornanni Suliniaqatigiiffinni ilaasortaaffii

Danskit nunanut allanut politikiat sisamanik tunngaveqarpoq: Naalagaaffiit Peqatigiit (NP), NATO, EU, aamma Nunat avannarliit suleqatigiinnerat. Danmark aamma Amerika, nunat assigiinngitsut akornanni suliniaqatigiiffinnut assigiinnut ilaasortaapput, ilagalugit NP, NATO, Europami sillimanissamut suleqatigiinnermullu suleqatigiiffik, Aningaasaqarnikkut suleqatigiinnermut ineriartortitsinermullu suliniaqatigiiffik, Den Internationale Valutafond, Nunat tamalaat aningaaserivissuat, Nunat tamalaat niueqatigiinnikkut suleqatigiiffiat, aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit.