Klimap allanngornerata nunarsuarmi qullersat ataatsimeersuaarnera

Martsip 26-iani nunarsuarmi qullersat 40-t klimap allanngornerata pillugu internetikkut ataatsimeersuarnissaminnut qaaqquneqarput Præsident Biden-iminngaanniit. Ataatsimeersuaarnissaq pissaaq 22-23. april 2021.

Amerikap naalakkersuisoqarfiup nunarsuarmut klimap allanngornerata akiuunneranut ilaasortanngoqqinnikuunerata kingorna Præsident Biden-ip nunarsuaq tamakkerlugu qullersat pingaartut ataatsimeeqatigerusussimavai siunissami suleqatigiilluarnissaminnut isumannarusullugu. Ataatsimeersuaarnerup siunertarivaa nunarsuaq tamakkerlugu uku sammisat aallaavigalugit qanoq suleqatigiilluni iluatsitsilluarsinnaanersut: mingutsitsineq akiornissaa, aningaasaliineq, ineriartortitsineq, suliffinnik amerlanerusunik pilersitsineq, akiuussinnaaneq aammalu klimap allanngorarnerani naleqqussarneq.

Apriilimi ataatsimeersuaarnissarput pingaartutut isigaarput tassami FN-ip klimap allanngoriartorneranut konference-iannut Glasgow-imi novemberimi pisussamut inerneqarluarnissamut piareersarfiummat. Uku ataatsimeersuaarnerit Major Economies Forum (MEF)-imut energi silallu pissusianut eqqaassutissaapput. MEF Amerika-miunik pilersinneqarnikuullunilu ingerlanneqarpoq aammalu Paris Agreement-imut pingaartumik sunniuteqarnikuuvoq. Qullersat qaaqqusaasut saniatigut inuit nunat allaninngaanneersut pingaaqisut klimap allanngoriartornerata akiuunnerani sullarissut, klimap allanngoriartorneranut immikkut ernumanaateqartumik inissisimasut aammalu ineriartortitsinermi netto-nul’imik aningaasaqarnissamut aqqussiuisut præsidentip qaaqquniarpai.

Ataatsimeersuaarnermut suut sammisarissavagut?

· Nunarsuaq tamakkerlugu qullersat ukiut qulit tulliuttuni mingutsitsinermut annikillisaanissamut kajumissarlugit taamaalillutalu 1,5 gradimik nunarsuaq kiassusaa annikillillugu.

· Pisortatut namminersortutullu sulineq aningaasaliinerannut aaqqissuussineq netto-nul’imik aningaasaqarnissaq anguniarlugu aammattaaq nunat klimap allanngoriartorneranut immikkut ernumanaateqartumik inissisimasut ikiorlugit.

· Klimap allanngoriartornerata akiuunneranut suliffissanik nutaanik ammaaneq aammalu qanoq inuiaqatigiit suliffeqarfiillu aningaasaqarniarnermi energi-nik nutaanik ikaarsaarnermi iluaqutigisinnaaneraat.

· Teknologi allannguisinnaasumut atulernissaannut kajumissaaneq. Teknologi mingutsitsinermut annikillititsisinnaammat klimamullu naleqqussarneq ajornannginnerulertillugu. Taassumap saniatigut aamma aningaasat tungaatigut periarfissarujussuarnik nutaanik pilersitsisinnaavoq aammattaaq siunissami suliffissarsuarnik pilersitsisinnaalluni.

· Nunat allat grøn energimut pisussaassusermik tigusinikut aammalu 1,5 gradimik kiassusimik annikilliniarnermut suleqataarusuttut nunallu allat suleqatigalugit angusaqarluarusussusilimmik akiuussinnaanermillu angorusutalinnik saqqummiussineq.

· Periarfissanik oqallitsitsineq. Oqallitsinermi uku sammisat oqaluuserineqassapput: klimap allanngoriartornera peqqutaalluni inuit inuuniutaat inuunerallu qanoq illersorniarlugit

ikiorneqarsinnaanersut, nunarsuarmi isumannaassuseq tungaatigut unammillernerit qanoq suliarissanerlugit, piareersimaneq sunniunnera aammalu netto-nul’imik aningaasaqarnissaq ukioq 2050-imi.

Præsidentip kikkut qaaqquai ataatsimiinnersuarmi?

Ataatsimeersuaarnermi anguniagaq tassaavoq nunarsuarmi qullersat kajumissarusullugit, ingammik Major Economies Forum-imi aallaqqaataaniilli ilaasortaanikut, klimap energi-llu tungaatigut iliuuseqartikkusullugit tassami ataatsimiittussat nunarisaat nunarsuarmi mingutsitsinermi 80 procent-ini ilaammata aamma nunarsuarmi BNP-mi 80 procent-ini ilaallutik. Ataatsimiinnermi kajumissarneqarumaarput iliuuseqaqatigaluta 1,5 gradimik nunarsuup kiassusaa annikilliniassammat. Qullersat qaaqqusaasut saniatigut præsidentip inuit allat nunat allaninngaanneersut pingaaqisut klimallu allanngoriartornerata akiuunnerani sullarissut, klimap allanngoriartorneranut immikkut ernumanaateqartumik inissisimasut aammalu ineriartortitsinermi netto-nul’imik aningaasaqarnissamut aqqussiuisut qaaqqunikuuai isiginninnerit amerlanerusut tiguartikkusullugit.

Amerikap naalagaaffia nunarsuaq tamakkerlugu nunat assigiinngitsorpassuit kajumissarusuppai pimoorussillutik suleqatigeeqqullugit klimap allanngoriartornera ataatsimoorluta akiuunniassagatsigut. Ataatsimeersuarneq novemberimi, COP 26-i, asseqanngingajattuuvoq tassami nunarsuup tamakkerlugu qullersaqarfiit assigiinngittorpassuit ilaaniarmata. Qilanaarpugut suleqatigiinnissamut. Nunat allat ilagalugit qaffassaaqataarusukkatta nunarsuaq tamakkerlugu klimap allanngoriartornera akiuunneranut. Qilanaarivarpullu naalagaaffiit allat qanoq oqaasissaqassanersut klimap allanngoriartornera pillugu.

 

Præsident Biden qullersat uku qaaqqunikuuai ataatsimeersuaarnissamut:

· Statsministeri Gaston Browne, Antigua aamma Barbuda

· Præsident Alberto Fernandez, Argentina

· Statsministeri Scott Morrison, Australien

· Statsministeri Sheikh Hasina, Bangladesh

· Statsministeri Lotay Tshering, Bhutan

· Præsident Jair Bolsonaro, Brasilien

· Statsministeri Justin Trudeau, Canada

· Præsident Sebastián Piñera, Chile

· Præsident Xi Jinping, Folkerepublik af Kina

· Præsident Iván Duque Márquez, Colombien

· Præsident Félix Tshisekedi, Den Demokratiske Republik Congo

· Statsministeri Mette Frederiksen, Danmark

· Præsident Ursula von der Leyen, Europa Kommission

· Præsident Charles Michel, Europæiske Råd

· Præsident Emmanuel Macron, Frankrig

· Præsident Ali Bongo Ondimba, Gabon

· Kansler Angela Merkel, Tyskland

· Statsministeri Narendra Modi, Indien

· Præsident Joko Widodo, Indonesien

· Statsministeri Benjamin Netanyahu, Israel

· Statsministeri Mario Draghi, Italien

· Statsministeri Andrew Holness, Jamaica

· Statsministeri Yoshihide Suga, Japan

· Præsident Uhuru Kenyatta, Kenya

· Præsident David Kabua, Republikken Marshalløerne

· Præsident Andrés Manuel López Obrador, Mexico

· Statsministeri Jacinda Ardern, New Zealand

· Præsident Muhammadu Buhari, Nigerien

· Statsministeri Erna Solberg, Norge

· Præsident Andrzej Duda, Polen

· Præsident Moon Jae-in, Republikken af Korea

· Præsident Vladimir Putin, Den Russiske Føderation

· Kunngi Salman bin Abdulaziz Al Saud, Kongeriet af Saudi Arabia

· Statsministeri Lee Hsien Loong, Singapore

· Præsident Matamela Cyril Ramaphosa, Sydafrika

· Statsministeri Pedro Sánchez, Spanien

· Præsident Recep Tayyip Erdoğan, Tyrkiet

· Præsident Sheikh Khalifabin Zayed Al Nahyan, Forenede Arabiske Emirater

· Statsministeri Boris Johnson, Det Forenede Kongerige Storbritannien

· Præsident Nguyễn Phú Trọng, Vietnam