Nunami allamiunut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernut pilersaarummut qupperneq

Event at Rydhave
Event at Rydhave

Amerikami innuttaanngitsut Danmarkimi ilinniartut

Pilersaarut una, pisortatigoortumik Nunami allamiunut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernut pilersaarummik (FNSIP) taaneqartartoq, ilinniartunut Amerikami innuttaanngitsunut Nunanut allanut ministereqarfimmi Amerikap avataani Amerikamiut aallartitaqarfianni ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnissamik qinnuteqartunut ilusilersorneqarsimavoq. Pilersaarut atorfinnut aamma ilinniartunut iluaqusiivoq ilinniartut Amerikami innuttaanngitsut Amerikamiut aallartitaqarfianni ilinniarnermi misilittakkanik periarfissinnerisigut aamma atorfiit aallartitaqarfiup anguniakkaminnik angusaqarnissaannut ikiuunnikkut. Pilersaarummi siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut nunanut allanut suliassaqarfimmi sulinermik unammillernartumik neqeroorfiginissaat ilutigalugulu ikiuunneranit iluaquteqarnissaq. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq una iluaqutinik ilaqanngilaq, ilinniartoq aallartitaqarfimmi, nunanut allanut ministereqarfimmi imaluunniit Amerikami Naalakkersuisuni atorfeqanngilaq. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq aningaasartaqanngilaq/akissarsiaqanngilaq.

Pilersaarut ilinniartunut Amerikami innuttaanngitsunut, minnerpaamik 18-inik ukiulinnut, ilinniarnertuunngorniarfimmi imaluunniit ilinniarfimmi assigisaani naammassisimasunut, niuernermik ilinniarfimmi, teknikikkut ilinniarfimmi imaluunniit inuussutissarsiornermi ilinniarfimmi, junior collegemi, universitetimi imaluunniit ilinniarfimmi assingusumi Danmarkimi tigusaasimasunut ammavoq. Ilinniartut, Danmarkimi ilinniartunut najugaqarnissamut sulinissamullu akuersissutinik piumasaqaatigineqartunik peqassapput. Ilinniartut naalagaaffinni marlunni innuttaasut ilagalugit Amerikami pilersaarummi uani ilaasinnaanngillat, kisianni Amerikami innuttaasunut pilersaarummi qinneqassapput.

Piumasaqaatit taakku saniatigut, immikkoortortat ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittuutillit ilinniartut minnerpaamik ukiut marluk ilinniareersimassasut aamma/imaluunniit kandidatitut ilinniartuussasut piumasaqaateqarput. Immikkuualuttortai pillugit ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnissamik allaaserisat takusinnaavatit.

Ilinniartoq tiguneqassaguuni, ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermi kingorna ingerlaqqissaaq imaluunniit universitetimi ilinniarfimmiluunniit assingusumi ilinniaqqilluni aallartissaaq. Qinnuteqaatinni uppernarsaruk, qaqugu ilinnialissanerlutit aamma ilinniarfimmi sumi.

Ilinniartup suliarineqartussamik taamaattumik suliaqarsinnaanini takussusersimasariaqarpaa. Ilinniartoq maannakkut ilinniarfimmini ilinniarnermi angusaqarluarsimassaaq, taannalu uppernarsarniarlugu takussutissamik uppernarsakkamik tunniussissaaq aamma ilinniarfimmit tigusaaffimmit allakkamik akuersissummik tunniussissaaq.

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernut tamanut oqaatsinut piginnaassuseqarnermut minnerpaamik piumasaqaatit: Qallunaatut aamma tuluttut qaffasissuseq 3 (sulinermik ilisimasaqarneq pitsaasoq). Atorfiit ataasiakkaat qaffasissuseq 4 piumasaqaatigisinnaavaat, oqaatsimi ataatsimi imaluunni marluusuni. Atorfimmut qinnuteqarfigisannut, atorfimmut nalunaarut misissorsinnaavat.

Ilinniartoq, ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq sioqqullugu isumannaallisaanermut aamma peqqinnissamut akuersissutinik tigusaqarsimassaaq.

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnerit nalinginnaasumik februaarimit aggustimut imaluunniit septembarimit januaarimut ingerlasarput. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnerit ullup ilaannaa imaluunniit piffissaq tamakkerlugu minnerpaamik qaammatit 4-6 sivisussuseqarput. Qaqugu qinnuteqarnissamut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernut immikkoortut ataaniittut takukkit.


Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnerit

Amerikamiut Aallartitaqarfiani Københavnimi politikkimut immikkoortua aamma Avatangiisinut, Ilisimatusarnermut, Teknologiimut Peqqinnermullu (ESTH) immikkoortut, Kunngeqarfiup Danmarkip aamma Amerikap akornanni suleqatigiinnernik iluaqutaapput. Aallartitaqarfik suliassaqarfinni ukkatarineqartuni aalajangersimasuni pingasuni ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernik neqerooruteqarpoq: politikki, aningaasaqarneq aamma avatangiisit, ilisimatusarneq, teknologii peqqinnerlu.

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittut akisussaaffiinut ilaapput politikkimi, aningaasaqarnermi aamma avatangiisini, ilisimatusarnermi, teknologiimi peqqinnermilu (ESTH) suliassaqarfiit pillugit paasisassarsiorneq aamma nalunaarusiorneq, taakkununnga siunertarineqarpoq Amerikap Danskillu attaveqatigiinneranut ineriartornerit sunniuteqartut pillugit paasissutissiinissaq. Sammisanut ilaapput Danmarkimi, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni nunap iluani politikkikkut aningaasaqarnikkullu suliassaqarfiit, NATO, eqqissisimatitsinermi aamma sillimaniarnermi ajornartorsiutit, niuernermi ineriartornerit, aningaasaqarnikkut aalajangersakkat, teknologii piujuartitsisoq, nukissaq ataavartoq, silap pissusianut aningaasaliinerit, teknologiinik niuerpalaartumik ingerlatsilernerit, ilisimatusarnermi misissuinermi suleqatigiinnerit, aamma Issittumi ajornartorsiutit (ilagalugit silap pissusiata allanngoriartornera, uumasut nujuartat aamma peqqinnissaq).

Suliat annertussusaat

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittut toqqaannartumik suliassamik ilisimannilluartumut naleqquttumut nalunaartassapput. Suliassanut ilaasinnaapput maannakkut suliassaqarfiit pillugit allaganngorlugu aamma oqaatsinik atuilluni ullormut paasissutissiineq, ilanngullugit sammisat qinerneqarsimasut pillugit paasiniaanerit aamma ilisimatitsinerit, ilagalugit sammisaqarfiit soqutiginartutut qinerneqarsimasut pillugit tunngaviusumik nalunaarusianut tuniseqataaneq. Qinnuteqartut iluatsitsilluartut aamma qitiusumik oqalugiartuni / saqqummiussisuni peqataanissaat, suliniutit immikkut ittut siuttuuffiginissaat, pulaartunik ikiuunnissaat aamma iluani avataanilu ataatsimiinnerni naleqquttuni suleqataallutik peqataanissaat naatsorsuutigineqarpoq aamma suliassanut ilaasinnaapput aaqqissussaanermi suliassat. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittut ataavartumik tuniseqataaniarlutik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniutinik suliassaqarfimmi immikkut ilisimasaqarfimminni aamma Aallartitaqarfiup soqutigisaqarfiani suliaqarsinnaapput.

Sivisussuseq aamma suliffiup sivisussusaa

Piffissalersuussineq nikerarsinnaassaaq ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittup ilinniarnermi pisussaaffii naleqqutsinniarlugit, aamma ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittoq sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri 20-t missaanni sulisassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq septembari 2020-mi aallartissaaq aamma qaammatit arfinillit tikillugit minnerpaamillu qaammatit sisamat sivisussuseqassaaq. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq akissarsiaqartinneqanngilaq.

Piginnaassutsit

Kandidatitut ilinniartut aningaasaqarnermik, avatangiisinik aamma/imaluunniit politikikkut apeqqutinik annertuumik soqutigisaqartut qinnuteqaqqullugit assut kajumissaarneqarput.

Ilinniarnermi ukkatarisat suuneri apeqqutaatinnagit, bachelorisut ilinniartut kajumissuseqarluartut ilinniakkaminni pitsaasumik angusaqarsimasut eqqarsaatigineqassapput. Piginnaasanut/piginnaanernut pingaarutilinnut ilaapput: paasiniaaqqissaarnermut piginnaasaqarneq, nutaaliortumik eqqarsarneq, sukkasuumik sulerusussuseqarnermik takussutissiineq, avatangiisit suleqatigiinnut sammisut inuillu akornanni pisunik pikkorissuseq aamma nuannersumik quiasaartuuneq. Qinnuteqartoq iluatsilluartoq tuluttut allannermut attaveqaqatigiinnermullu pikkorilluinnartuussaaq. Qallunaatoornermi sulinermi qaffasissuseq piumasaqaataavoq.

Qinnuteqarnissaq

Immikkoortortap iluani allaffimmi aalajangersimasumiinnissat kissaatigigukku allassinnaavat. Nunami allamiunut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernut pilersaarummut (FNSIP) quppernermi ilitsersuutit malikkit aamma sammisanut allaffissami POL/ECON/ESTH ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermut qinnuteqarlutit allaguk.

Qinnuteqarnissamut piffissaliussaq:

Amerikamiut nunanut allanut politikkiat, oqaluttuarisaanerat aamma kulturiat pillugu qallunaanut atassuteqarnitsinni ikiuukkusuppit? Nunarsuarmi politikkikkut isumaqatissarsiornermi ilaqutariinnut annerpaanut ilaarusuppit?

Apeqqutinut taakkununnga ‘aap’ akissutigigukku, taava Amerikamiut aallartitaqarfianni Københavnimiittumi Politikkikkut isumaqatissarsiornermi immikkoortortamut qinnuteqartariaqarputit.

Kikkuuvugut

Amerikamiut Aallartitaqarfianni Københavnimiittumi politikkikkut isumaqatissarsiornermi immikkoortortaq (PAS) qallunaat amerlanerit isiginneriaasaannut tamanut atassusiipput. Amerikap nunat allanut politikkia, kulturia aamma oqaluttuarisaanera pillugit aqqutit assigiinngitsorpassuit atorlugit aamma saaffigisanut assigiinngitsorpassuarnut atassuteqartarpugut. Aallartitaq suleqatigalugu Danskit attaveqaataannik peqataatitsinissamut pilersaarummik ineriartortitsisarpugut, Danskit attaveqaataanni Amerikami atorfillit aamma paasisimasaqarluartut tikeraarnissaat nittarsaattarparput, Amerikami paasisimasaqarluartut universitetini oqalugiartinniarlugit tikisittarpagut, siunissami danskit aqutsisussat Amerika pillugu ilinniartittarpagut, Amerikami eqqumiitsuliortut / isiginnaartitsisartut Danmarkimut tikitittarpagut Amerikami kulturi pillugu isiginnaartitseqqullugit aamma paasissutisseeqqullugit aamma taakku tamaasa siaruarteriviit assigiinngitsut aqqutigalugit atassuteqaatigisarpagut.

Illit kinaavit

Illit universitetimi ilinniartuuvutit piginnaasaqarluartoq aamma nutaaliortoq minnerpaamik ukiut marluk ilinniareersimasoq, nunat assigiinngitsut akornanni atassuteqarneq annertuumik soqutigisaraat aamma nunat assigiinngitsut akornanni atassuteqarnerup pingaaruteqassusaa ilisimalluarpat. Ilinniarpat:

Amerika pillugu ilinniarneq

Inuiaqatigiilerineq / Politikkimi ilisimatusarneq

Attaveqaqatigiinneq

Peqqinnissamut ilisimatusarneq

imaluunniit assingusut

Amerikamiut pingaartitaasa aamma politikkiata qallunaanut amerlanernut paasissutississutiginissaat soqutigisaraat. Sammisaq pillugu isummerniaraanni paasissutissat ilisimasallu pingaaruteqarluinnartuusut upperaat aamma danskit Amerika pillugu paasissutissanik piviusunik tamakkiisunillu pissarsisinnaanerannik qulakkeerinneqataarusupputit. Amerikap oqaluttuassartaata oqaluttuarinissaa soqutigisaraat aamma 1801-imillu Amerikap Danmarkillu pitsaasumik asseqanngitsumillu attaveqarnerisa atatiinnarnissaannut ikiuukkusupputit. Danmarkimi Amerikamilu inuiaqatigiit pillugit annertuumik ilisimasaqarputit aamma Amerikami inuiaqatigiit Danskinut nassuiaannissaanut piginnaasaqarputit.

Suliffimmi avatangiisigut ineriartortuarput aamma suliassat ullut tamakkiallugit annertuumik allanngorartarput. Taamaammat, suliassat arlalissuit ataatsikkut suliarisinnaasariaqarpatit tulleriiaarilluarsinnaallutillu. Inuit akornanni pissutsinut pikkorissuuvutit aamma 5 klassinik kiisalu qaffasissumik atorfilinnik aallartitanillu tuluttut danskisullu attaveqaqateqarsinnaavutit, oqalullutit allallutillu.

Nittartakkanik kiisalu videonik assinillu aaqqissuinermik misilittagaqarneq (Photoshop aamma Final Cut) iluaqutaavoq. Eqqarsartariaatsit nutaaliorsinnaasut tikilluaqquneqarput!

Soorunalimi, qallunaatut kiisalu tuluttut allannermut piginnaasatit assuarnaateqanngillat. MS Officemi programmit aamma inoqatinut attaveqaatinut siaruarteriviit ilisimavatit aamma allatsillutit nalilersuisinnaavutit.

Suliffimmi suliassat

Politikkikkut isumaqatissarsiornermi immikkoortortami (PAS) suliap ilaat aalajangersimasut tamakkerlugit suleqataaffigissavatit aamma PAS-imi pisuni suliniutinilu assigiinngitsorpassuarni ilanngunneqartassaatit. Suliavit annerpaartaani politikkikkut isumaqatissarsiornermi immikkoortortami (PAS) Paasissutissiinermi, Ilisimatusarnermi aamma Attaveqaqateqarnermi (IRC) pisortaq PAS-ip aamma Aallartitaqarfik ataatsimut isigalugu sulerineri pillugit attaveqaqateqarnermi ikiussavat. Taamaaliussaatit suliat imaattut aqqutigalugit kisianni taakkua killiginagit:

  • Aallartitaqarfiup Facebook, Twitter, Youtube aamma Instagram kontuini saqqummiussassanik allallutit aamma videoliorlutit.
  • Amerikap nunanut allanut politikkiani salliutinneqartut pillugit qallunaanut atassuteqarnissamut najoqqutassanik isumassarsianillu saqqummiussillutit.
  • Internetikkut ujartuinermi iliuusissatut pilersaarutit aamma najoqqutassat nalilersuiffigineqarneranut ikiuutissaatit.
  • Suliniutinik aamma aallartitaqarfimmi pisunik pilersaarusiorneq aamma aqutsineq.
  • Amerika pillugu, qallunaat meeqqat atuarfiini ilinniarnertuunngorniarfiinilu atuartunut uagut inuusuttunut kiffartuussinermi nittartagarput “USA i skolen“ (nutserlugu: “USA atuarfimmi”) aqqutsigalugu paasissutissiissaatit
  • Nutaarsiassanik ujaasineq
  • Nutserineq
  • Nittartakkamik aaqqissuussineq
  • Attaveqaqatigiinnermik siunertaqartumik suliassat

Aallartitaqarfimmi immikkoortortat tamaasa sunniivigeqatigisassavatit aamma avataani attaveqatinut aallartitaqarfimmi pisunut peqataasassaatit.

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq pillugu apeqqutissaqaruit, maannakkut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittut imaluunniit IRC-mi pisortaq emailikkut CopenhagenIRC@State.Gov attaveqarfiginissaannut tikilluaqqusaavutit.

Piffissaatitaq aamma piumasaqaatit

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq qaammatit arfinillit tikillugit sivisussuseqarpoq. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiittussanik marluk imaluunniit pingasut piffissaq tamakkerlugu (40 timit/sapaatip akunnera – 08.30-17.00) sulisussarsiorpugut. Piffissap ilaa sulisinnaaguit, nalunaaquttap akunneri ikinnerusut oqallisigisinnaavagut. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq septembari 2020-mi aallartissaaq aamma qaammatit arfinillit tikillugit minnerpaamillu qaammatit sisamat sivisussuseqassaaq.

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq akissarsiaqartinneqanngilaq.

Ilinniartumut attuumassuteqartut

Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinneq ilinniartup atuarfianit immikkut piumasaqaatigineqartut eqqortinniarlugit aaqqissuunneqassaaq. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermut ilinniartoq Amerikamiut aallartitaqarfiani suleriaatsinik, Amerikamiut nunanut allanut politikkianik, oqaluttuarisaanerannik aamma kulturiannik, politikkikkut isumaqatissarsiornermik kiisalu nalinginnaasumik nunat assigiinngitsut akornanni sulinermi avatangiisinut nalinginnaasumik aallarniummik paasisimasaqalernissaq siunertarineqarpoq.

Politikkikkut isumaqatissarsiornermi immikkoortortaq pillugu suli paasisaqarusuttunut, PAS-ip nittartakkami quppernera alakkarneqarsinnaavoq.

Qinnuteqarnissaq

Nunami allamiunut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnernut pilersaarummut (FNSIP) quppernermi ilitsersuutit malikkit aamma politikkikkut isumaqatissarsiornermi immikkoortortami (PAS) ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermut qinnuteqarlutit allaguk.

Nunami allamiunut ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermut qinnuteqarniaruit:

Qinnuteqarnermi immersugassaq application form (PDF 2.6 MB) aasinnaavat immersorlugulu

· Soqutiginninnermut nalunaarummik allagaqarsinnaavutit tassanilu nassuiarlugu sooq qinnuteqarnerlutit.

· Qinnuteqarnermi immersugassaq, soqutiginninnermut nalunaarut aamma uppernarsaatit naleqquttut allat tamaasa (oqaaseqaatit, karakteerit allattorsimaffii il. il.) nassiussinnaavatit uunga: CopenhagenHRFNintern@state.gov aamma sammisanut allaffissami ilinniarnermut atatillugu suliffimmiinnermut sorlermut qinnuteqarnerlutit allaguk. Ilinniarnermut atatillugu suliffimmiiffissanut arlalinnut qinnuteqaruit, ilinniarnermut atatillugu suliffimmiiffissanut ataasiakkaanut immikkut qinnuteqaatinik aamma soqutiginninnermut nalunaarutinik nassiussinissat pisariaqarpoq.

Tusarfiginissat qilanaaraarput.